2009/07/19

Tauko tai mikä lie;

Nyt lähti blogi tauolle. Kuvan julkaisu oli suurensuuri virhe sillä ei ollut tarkoitus, että yksikään tuttuni saisi tietää mitään näin henkilökohtaista minusta, taustoistani ja muusta. En halua, että juurikun olen alkanut päästä kiinni normaaliin elämään niin sitten saan kuulla siitä kaduilla vaikka olen ollut jo ihan hyvin ja pitempään "kuivilla". Olen pilannut elämääni tämän sh-häröilyn kanssa jo tarpeeksi pitkään, joten en halua pilata nyt arkeani sillä, että saan osakseni enemmän kuin tarpeeksi kuittailua tästä, etenkin kun toivon, että tämä koko hoito olisi historiaa...

Hyvästit jättää,
Nika

Kiitoksia todella paljon kaikille teille, jotka olette tukeneet minua! Ja toivotan sydämeni pohjasta teille kaikille sh;n kanssa painiskeleville onnea ja jaksamista!

Tulee varmasti ikävä teitä!

xoxo

ps. Anonyymi, joka tunnistit minut ja taidat tietää minusta enemmänkin tai ainakin kaverisi/tuttusi niin toivon, että pidät lukemasi omana tietonasi! Tietenkin minua myös rupesi kiinnostamaan, että kuka olet mutta sitä tuskin paljastat... Ole kuitenkin kiltti ja älä lähde levittelemään mitään juttuja eteenpäin vaikka aivan varmasti se voi hauskalta tuntuakkin.

Pps. Kaikki jotka haluavat ehkä jatkaa lukijoinani myöhemmin, kommentoikaa tähän postaukseen niin minun on helpompi sitten ilmoittaa uudesta blogista teille jos sellaisen pistän pystyyn. Nyt taukoa kuitenkin hetki...

lilacnika@hotmail.com osoitteeseen voitte laittaa s-postia jos sellaiselle koette tarvetta.

16 kommenttia:

poisontear kirjoitti...

Hmm, olisin toki toivonut että olisit jatkanut blogin pitämistä, mutta eihän sille mitään voi. Ilmoitathan minulle jos aloitat jälleen uuden blogin parissa, haluaisin sitä lukea. :)
Voimia ja jaksamista sinulle.

Nika kirjoitti...

PT; Omaa tyhmyyttänihän tämä oli... Olisi pitänyt vain pysyä anonyyminä ja laittaa blogi kutsutuksi mutta se on turhaa jossittelua. Ehkä tämä tauko tekee ihan hyvääkin... Aion kyllä jatkaa kirjoittamista myöhemmin uuden blogin parissa ja pistän siitä sitten viestiä kyllä tänne ja sinulle!

Kiitos samoin!

Ps. Kaikki jotka haluavat ehkä jatkaa lukijoinani myöhemmin, kommentoikaa tähän postaukseen niin minun on helpompi sitten ilmoittaa uudesta blogista teille jos sellaisen pistän pystyyn. Nyt taukoa kuitenkin hetki...

Nika

Annie kirjoitti...

Jos päädyt jatkamaan kirjoittamistasi, niin minulle saa ainakin ilmoitella =)

Kelvoton kirjoitti...

Olisi ollut mukava lukea lisää, mutta myöhemmin sitten. :)

Femia kirjoitti...

Jää ikävä.

Ilmoitathan minulle, jos jatkat kirjoituksiasi.

BelovedCava kirjoitti...

Toki toivon saada tiedon jos jatkat :) voimia!

Liliana kirjoitti...

Mullekin saa ilmotella, sillä oon tykänny lukea tätä sun blogias. :)
Harmi, että joku tunnisti sut.. :<

Ruby kirjoitti...

voi ei.
ilmoitathan, kun tai jos jatkat? Tykkään kovasti lukea.

Ja toivotaan, että tämä, joka sinut tunnisti, pitää vaan suunsa kiinni.

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Minä olen yksi anonyymihäirikkösi, se jolla on itsellään anoreksiaa sairastava lapsi. Olen ollut "hiljaa" tässä blogissasi, ja kieltämättä vähän järkytyin kun julkaisit kasvokuvasi. Järkytyin kahdesta syystä, joista tämä on se tärkein: Olet niin uskomattoman kaunis, että sydäntä riipaisee ajatella, että kaltaisellasi on syömishäiriö eli että ajattelet, että sinussa on ulkoisesti jotain vikaa. Voi, näkisitpä itsesi kuten muutkin näkevät! Et todellakaan tarvitse mitään laihdutuksia, mutta muuten kyllä tarvitset apua, tuo syömishäiriöhän johtuu jostain, jokin jollain tavalla sinulle on "sanonut" että et riitä sellaisena kuin olet, tai et saa tarpeeksi huomiota jos et toimi näin, tai jotain muuta sinä tuohon pakenet. Toinen syy, miksi järkytyin, oli tosiaan se että arvasin heti että moni sinut varmasti tunnistaa.

Haluaisin kovasti kuulla, kuinka voit ja pääset elämässäsi eteenpäin, toivon sinulle voimia ja ennenkaikkea HALUA päästä tuosta syömishäiriöstä eroon.

Minun lapseni on nyt alkanut syödä, hymyilläkin välillä, ja on tavannut ystäviään ja olen näkevinäni pilkahduksia siitä entisestä ihanasta tytöstä, mikä hän oli.

Yritä ihan oikeasti hakea elämälle sisältö nyt muusta, tuo tie vie sinut vain kurjuuteen. Usko pois, voin joskus sinulle kirjoittaa asiasta lisääkin, jos siitä on mitään apua. Ja lue vain se Tapa minut, äiti! Kun sen luin, en edes järkyttynyt, oma elämämme on viimeisen vuoden ollut tarpeeksi järkyttävää ja itseasiassa melkein kadehdin kirjan äidin ja tyttären välejä, hehän setään suurimman osan aikaa kommunikoivat jotenkin keskenään....

Ps. minä en sinua tunne enkä tunnista, emme asu samalla paikkakunnallakaan

Femia kirjoitti...

Niinpä, media mokoma.

Tuli tuosta mieleen, että lueskelin joku päivä sitten SYLI:n palstoja ja siellä esitettiin ihan toteutettavissa oleva ehdotus syömishäiriökuvan korjaamiseksi kansan keskuudessa. Miltä kuulostaisi kampanja, jonka aikana levitettäisiin julisteita, joissa olisivat yleisimmät väärät uskomukset syömishäiriöistä ja korjaukset perässä?

Minusta se olisi ainakin mahtavaa. Voitaisiin korjata ihmisten väärät uskomukset siitä, että syömishäiriöinen on yleensä laiha, että anorektikot eivät syö mitään ja niin edelleen.

Harhakukka kirjoitti...

Minä ainakin tahtoisin jatkaa lukemista sen mahdollisen toisen blogin merkeissä! Harmi tuollainen tauko, mutta eihän sille mitään voi.
Tsemppiä!

Halla kirjoitti...

Minäkin haluaisin jatkaa lukijanasi.

Voimia sinulle, jolle kävi se, mikä on monen meistä pahin pelko.

Catyuh kirjoitti...

Kerroha mullekin jos tai kun jatkat kirjoituksia :) Tsemppiä!

Sayen kirjoitti...

Minulle voit myös ilmoitella, jos päätät jatkaa blogin pitämistä.

Todella paljon voimia sinulle ♥

Anonyymi kirjoitti...

Haluaisin jatkaa lukemista uudessa blogissaasi jos sellaisen perustat :)

Dandelion

www.pearypeary.blogspot.com

Nika kirjoitti...

Kiitoksia teille kaikille mielenkiinnosta ja tuestanne! Olette rakkaita! <3

Minulla menee nykyään paaaaaljon paremmin kuin aikaisemmin. Olen saanut vain kerran nyt paniikkikohtauksen ja liikunnan olen pystynyt rajoittamaan maks. 5krt viikkoon ja 3krt vähintään. Syön nykyyään jo ruokaakin kunnolla ja olen säästynyt ahmimiskohtauksilta. Olen herkutellut kunnolla ilman kauheaa morkkista ja miettikää vähintään kerran viikossa karkkia.

Hiukset voivat paremmin ja minä voin paremmin. Paino tippuu tasaisesti löysän suunnitelmani mukaan ja koulujen alettua menen psykologille. Kerrankin uskon, että pääsen painotavoitteeseeni ja tulen pysymään siinä! Hitaasti mutta varmasti ;).

Olen pitäytynyt nyt kokonaan erossa thinspo-sivustoilta + pro-anasivustoilta enkä niitä pysty vielä selaamaan saatika sitten kenenkään sh-läisen blogeja, koska minua tavallaan pelottaa. Niihin liittyy niin paljon liikaa tunteita ja muuta...

Parantunut en todellakaan ole mutta hyvään suuntaan tässä olen menossa!

Voimisia teille kaikille luv yall!

<3nika